Maija Karttunen Nuorten lukuharrastuksesta, tai pikemminkin sen puutteesta, on käyty viime aikoina mediassa kiivasta keskustelua. Kirjoja aktiivisesti lukevana nuorena olen seurannut tätä keskustelua eri kanavilla, kuten uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Keskustelut ja huolipuhe aiheesta ovat saaneet minut ja monet muut pohtimaan, mikä mahtaa olla syynä lukemisen vähyydelle. Miksi nuoret eivät lue, ja millä keinoilla tehdä lukemisesta mielekkäämpää nuorille? Kuva: Ilkka Vuorinen Lukemisen ympärillä käytyä keskustelua siivittää yleisesti negatiivinen sävy.

Lukemisen ympärillä käytyä keskustelua siivittää yleisesti negatiivinen sävy. Otsikot julistavat nuorten lukutaidon heikkenemistä ja kauhistelevat sitä, että yhdeksäsluokkalainen ei pysty lukemaan kokonaista romaania. Kovin harvoin on kohdalleni tullut positiivista sisältöä, jossa huolipuheen sijaan kannustettaisiin nuoria lukemaan, tai suositeltaisiin nuortenkirjoja. Toisaalta lukemisen hyödyistä kertovat artikkelit eivät välttämättä kiinnostaisi tai saavuttaisi nuoria, sillä harvempi lukee edes uutisia. Pelkällä huolipuheella ei kuitenkaan saavuteta yhtään mitään, vaan tarvitsisimme yhteiskuntana enemmän ratkaisukeskeistä näkökulmaa.